Neljäs lintuatlas on nyt puolivälissä, kaksi erää on pelattu, kaksi vielä jäljellä. Lintuatlaksen vetäjät Luomus ja Birdlife ovat olleet viime viikkoina erityisen kiinnostuneita atlaksen etenemisestä eri puolilla Suomea, ja onhan asioiden tila ihan kiva tietää itsekin. Tämän vuoksi vietin neljä marras-joulukuun yötä samoilemalla läpi kaikki KHLY:n 44 atlasruutua, laji ja ruutu kerrallaan. Myös naapuriyhdistysten Kanta-Hämettä sivuavat ruudut piti koluta soveltuvin osin.
Tarkoituksenani oli varmistaa, että Tiiraan syötetyt, pesintään viittaavat havainnot tulevat mukaan atlakseen. Toimisto-ornitologiaa parhaimmillaan siis! Koko yö lintujen parissa, ilman riskiä vilustumisesta tai varpaiden kastumisesta. Ja evästäkin löytyi jääkaapista kesken retken, jos nälkä tai jano yllätti.
Tiiraan on luotu mahdollisuus kirjata jokaiselle havainnolle ns. atlaskoodi, mutta iso joukko
havaintojaan ilmoittavista eivät tätä bittiä huomaa, tai muuten käytä… Siispä toimisto-orni pisti
kiikarinsa hyllylle ja aloitti uurastuksensa. Tiirassa on muuten KHLY:n alueelta yhteensä n. 75.000 havaintoa atlaskaudelta, kattaen n. 1,7 miljoonaa lintuyksilöä. Ja joka päivä tulee lisää.
Toimisto-ornitologin tärkein taito on löytää, tunnistaa ja julkistaa Tiiran syövereissä kähmyilevä,
pesintään viittaava havainto. Toimisto-ornin ei siis itse tarvitse tunnistaa ensimmäistäkään lintua! Havainnon lintu voi olla k, n tai jopa tylsähkösti ”pariutuneet”. Se voi ja usein Ä tai ä, jotkut voivat jopa var, saal tai rumm. Perusoletus on, että lintuyksilö on p, korkeintaan kiert. Rev ja pysrev ovat jo huomattavasti enemmän ja aina syytä huomioida. Ne ihan parhaat havaitut lintuyksilöt ovat tyyppiä pm, pp tai ainakin juv. Selitetekstitkin on syytä lukea, koska niissä voidaan joutavan hehkuttelun lisäksi asiallisesti todeta esim. ”pesä ovikoristeessa”, ”ruokaa nokassa” tai ”harakka söi poikaset”. Tuosta viimeisimmästä harmaasieppo sai täydet indeksipisteet, ei harakka. Todettakoon vielä, että toimisto-orni ei lämpene kommenteille tyyppiä ”iso parvi ihanasti päältä”.
Tällä kerralla luontevinta oli lähestyä tutkimuskohdetta eli eri lintulajeja aakkosjärjestyksessä.
Allista alkava ja västäräkkiin päättyvä lajikirjo kattaa Hämeessä messevät 199 lintulajia – joista
jok’ikinen on kriittisesti puntaroitava, ja lajin status kaikissa 44 ruudussa todennettava erikseen.
Uusia lajeja tullaan lisäämään pesimälajien listalle tarpeen mukaan - kukahan löytäisi ja ilmoittaisi esim. Hämeen ekan haarahaukkareviirin? Pesimäaikaisia milvus-havaintoja on jo joitakin, mutta ne viittaavat toimisto-ornin käsityksen mukaan lähinnä pesimättömiin kiertelijöihin. Myös ainakin yksi uusi pesimälaji on jo aluerariteettikomitean pohdinnassa.
Havaintohetteikön keskellä kahlatessaan toimisto-ornin tulee koko ajan pitää mielessä Se Kaikkein Tärkein Kysymys: onko tämän lajin pesintä Kanta-Hämeessä mahdollista? Jos ei, ”nächste Frage bitte” toteaa hän, vaikka kukaan ei kuule, ja hörppää taas mehua.
Tähän loppuun toimisto-orni haluaa liittää muutaman käytännön esimerkin työnsä tuloksista:
”Olipa kiva löytää Rengon takamailta pensaskerttuhavis joulukuun alussa, kello puoli kolme yöllä. 1Ä, indeksi kuntoon ja täppä kartalle. Ruudulta puuttui koko laji!”.
”Totesin että lukuisia ruisrääkkiä ja viitakerttusia oli ilmoiteltu useampaan kertaan, vaikka kukaan ei tunnustanut Tiira-bongaavansa rääkkää tai dumista (noloahan se onkin). Tiiran kartta paljasti kuitenkin, että aiemmin löydettyä lintuahan sitä oli käyty…ja ei kun atlaskoodiin korotus 2 -> 4, ja mahdollisesta todennäköinen pesintä!”.
”Vesilintuja ei kyllä katso kukaan…missä tavit, missä tukkasotkat..? Missä kaikki??”.
Toimisto-orni haluaa kiittää kaikkia atlashavaintojaan ilmoittaneita, ja muitakin. Ilman
havaintojanne alkutalven yöt olisivat tärvääntyneet nukkumiseen. Hän myös kannustaa kaikkia
lukemaan lajikohtaisen atlasohjeen aina ennen nukkumaan menoa (löytyy kotisivuilta). Kolmas
atlaskausi alkaa ihan kohta!
Tämäkin peukaloinen tuli taltioiduksi atlakseen myrskyisenä marraskuun yönä.
Kirjoittaja on Ilkka Hakala, Kanta-Hämeen atlasvastaava, joka ahkeroi atlaksen eteen myös talvella ja öisin.
Takaisin
