Olen ennen käynyt vaan vähän kurkistamassa Sattulan luonnonsuojelualuetta, mutta nyt olin varannut aamusta pari tuntia siihen, että tutustun vähän tarkemmin alueeseen.
Pysäköin autoni linja-autopysäkille alueen viereen Sattulantielle, toki mahdollisimman reunaan, etten häiritse linja-autoja. Olin paikalla jonkin verran ennen seitsemää aamulla. Retkikartta.fi löytyy ls-alueet ja lisäksi tuossa linja-autopysäkin vieressä on alueesta opastaulu.
Opastaulussa on maininta pähkinäpensaista, mutta hämmästys ja ilo oli suuri, kun pähkinäpensaita onkin aivan koko alue täynnä. Pidän pähkinäpensaista erittäin paljon! Alueella on kauttaaltaan isoa vanhaa kuusikkoa päällä ja sitten pähkinäpensaita alla, toki ne eivät ole kovin isoja, koska kuuset varjostavat. Mutta varsinkin pieniä pähkinäpensaan taimia on valtavasti. Muutenkin aluskasvillisuus on kosteaa lehtoa, saniaisia, oravanmarjaa, ketunleipää, sammalia… Kasvillisuus korostui, koska yöllä oli satanut reippaasti, ja vaikka enää ei satanut oli ilma todella kosteaa, maa tuoksui ja linnut lauloivat, kun kuljin syvemmälle alueelle.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Laulurastaita, mustarastaita, peukaloinen, sirittäjiä kolme, pajulintuja, hippiäisiä, hernekerttu kauempana, peippoja pari, tiaisia, erityisesti kuusitiaisia, tiltaltti, punarintoja, kirjosieppo, vihervarpusia useaan otteeseen kiersi latvustoissa ja viherpeippoja. Koko ajan kuului laulua joka puolelta monien lajien laulaessa päällekkäin. Sepelkyyhky kuului kauempaa ja käki myös. Kirjasin lintuja sitä mukaa, kun kuulin niitä ja kävelin pidemmälle ja samalla nautin metsän tunnelmasta. Mm. ukkoetanakin tuli vastaan.
Sitten erotin vähän matkan päästä erilaisen äänen, pari laulun säettä. Heti pistin lisää vauhtia saappaisiini ja samalla kuuntelin varmistukseksi itselleni sinipyrstön laulun kännykästä. Kyllä vaan, sinipyrstö! Pääsin lähettyville ja lintu lauloi muutamia kertoja, yritin haarukoida puita, mutta en saanut sitä näkyviin. Samalla yritin äänittää laulua, mutta tietysti lintu hiljeni, kun laitoin äänityksen päälle tai sitten kaikki muutkin linnut lauloivat yhtä aikaa.
Hetken oli hiljaista, muut linnut kyllä lauloivat, mutta ei sinipyrstö, kunnes hiukan matkaa pohjoisemmasta kuului taas laulua ja kiiruhdin sinne. Nyt lintu oli korkealla kuusen latvoissa suurin piirtein yläpuolella laulaen hienosti joitain säkeitä, vaikea oli sanoa mistä suunnasta ääni tuli muuta kuin että ylhäältä.
Sitten hiljeni, kuuntelin ja hiukan kävelin noin pari kymmentä minuuttia vielä, mutta en enää kuullut laulua. Jouduin poistumaan paikalta, koska työt kutsuivat. Tulin kyllä takaisin suoraan töistä ja vietin 1,5 tuntia metsässä, mutta en enää kuullut mitään. En myöskään saanut viestiä, että muut olisivat työpäiväni aikana havainnoineet lintua, harmi.
Mutta oli joka tapauksessa unohtumaton retki! Kannattaa käydä kävelemässä siellä metsässä ja hämmästelemässä hienoa lehtoluontoa ja nauttimassa linnunlaulukonsertista.
Hyvää harjoitusta oli itselleni hektinen havainnointihetki, kun yritin etsiä lintua näkyviin ja äänittää samaan aikaan. Ja myös hyvää harjoitusta oli tehdä aluerariteettikomitealle havainnosta ilmoitus, en ole vielä montaa tehnyt. Liitteeksi laitoin parhaan äänitteen, mutta huonohan se oli, joten saavatko he siitä selvää, jää kuultavaksi.
Kanta-Hämeen osalta aluerariteettikomitealle menevät havainnot lähetetään Aki Aintilalle. Ohjeet toimintaan ja lomake löytyy https://www.birdlife.fi/havainnot/harvinaisuudet/ilmoittaminen/ . Kun havainnon laittaa Tiiraan, niin se kyllä kertoo, kun havainnosta täytyisi lähettää lisätietoja.
Minna Honkasaari
Kirjoittaja on pari vuotta sitten kunnolla lintuihin hurahtanut luonnosta ja linnuista positiivisesti nauttiva hattulalainen
Takaisin
