Linturetkeily kannattaa melkeinpä missä ja milloin tahansa. Mökkijärven, lähimetsän tai kylätien peltojen kiertely on aina kannattavaa, toimialueemme lintutietämys on sitä parempaa mitä laajemmalta alueelta havaintoja kertyy. Jos jokin tietty kantahämäläinen lintukohde kiinnostaa, näiden linkkien takaa löytyy suositeltavia kohteita. Hyviä retkiä!
Retkeilitpä missä ja milloin tahansa, aina kannattaa muistaa hyvät tavat, jokamiehenoikeudet sekä Birdlife Suomen havainnoi huomaavaisesti –ohjeet.
Retkillä tehdyt havainnot kannattaa kirjata Tiira-lintuhavaintojärjestelmään.
Hattelmalanjärvi
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6761985 E 361852)
Monipuolinen lintujärvi, jonka hallitsee mainiosti lintutornista. Lintutornille on oma parkkipaikkansa ja parkkipaikalta tornille merkitty polku. Hattelmalanjärven pesimälajistoon kuuluvat mm. härkälintu, mustakurkku-uikku, lapasorsa, punasotka. Harvinaisuuslistaa koristavat mustatiira ja liejukana. Järvellä on tehty kunnostustoimia lintujen pesimämahdollisuuksien parantamiseksi.
Aulangon puistometsä
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6767973 E 363126)
Hyvä metsälintukohde – täältä kannattaa talvisin etsiä pohjantikkaa, alkukeväästä kuulostella pöllöjä ja loppukeväästä idänuunilintua sekä pikkusieppoa. Myös harmaapää-, pikkutikka ja palokärki, kultarinta ja peukaloinen kuuluvat alueen lajistoon. Onpa Aulangolta käsin ja sen ympäristössä nähty myös jalohaikara, mandariinisorsa ja kuhankeittäjä. Myös pähkinänakkelit tuntuvat toisinaan viihtyvän Aulangolla.
Kahilisto, Honkalanrannan lintutorni
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit: N 6766117 E 365939)
Uusi hieno retkeilykohde Hämeenlinnassa, Katumajärven pohjoispäässä. Alueella on lintutorni ja laavu, paikalle pääsee pitkospuita pitkin suojelualueen läpi Lahdentien suunnasta. Torni on mahdollistanut viime vuosina aiempaa kattavamman havainnoinnin, ja lista lajeista on hieno kattaen niin paikallisia kuin läpimuuttaviakin lajeja. Vesilinnut kerääntyvät muuttoaikoina Katumajärvelle, yölaulajat ja -huutelijat viihtyvät rantapensaikoissa ja luhdalla, tarkkasilmäinen voi nähdä ohilentäviä petolintuja jne. Kahiliston harvinaisuuksista mainittakoon pikku- ja mustatiira, pikkusirkku sekä virtavästäräkki – ja lisää on varmasti tulossa!
Vanajavesi
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6764493 E 363016)
Hämeenlinnan keskustan tuntumasta löytyy loistava kohde alkukevään lajiston seuraamiseen. Kevään ensimmäiset sulat houkuttelevat lokkeja sekä vesilintuja; paikalta on havaittu yli 3000 naurulokin ja 180 selkälokin kerääntymiä. Harvinaisuuksia edustavat pikku-uikku, isolokki ja räyskä.
Hauho, Matkantaan tulvapelto
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6787893 E 362756)
Erinomainen kahlaajakohde. Touko-kesäkuussa massalajien joukosta saattaa löytää jänkäsirriäisen, punajalkaviklon, lapinsirrin ja tyllin kaltaisia sisämaan erikoisuuksia. Tulvapelloilla on havaittu myös pikkujoutsen, heinätavi ja harmaasorsa. Joutsenia levähtää alueella säännöllisesti. Harvinaisuuksia edustavat lampiviklo, mustapyrstökuiri ja mustaotsalepinkäinen.
Kalvola, Äimäjärvi ja Pyölin pellot
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6775219 E 345539)
Äimäjärvi on kevään alussa ja syksyllä alueemme tärkeimpiä vesilintujen levähdysalueita. Pyölin pellot ovat tulviessaan niin ikään vesilintujen sekä kahlaajien tärkeä levähdysalue. Viime vuosina myös hanhet ovat löytäneet alueen keväin syksyin. Äimäjärveltä on havaittu mm. haapanan, uivelon, tukkasotkan, nokikanan suurimpia kerääntymiä alueeltamme. Alueella havaittu vesilintu- ja kahlaajalajisto on monipuolista (heinätavi, harmaa- ja lapasorsa, meriharakka, punajalkaviklo). Paikalle kerääntyy myös pääskyjä ja keltavästäräkkejä, joten paikalla kannattaa vierailla loppukeväästäkin. Äimäjärven seutu on myös monipuolinen yölaulajakohde.
Äimäjärven ja Pyölin peltojen harvinaisuuksia ovat mm. punakottarainen, viiriäinen, pikku-uikku, punajalkahaukka, heinäkurppa, mustapyrstökuiri ja rastaskerttunen.
Kalvola, Verhonkulman laituri
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6779750 E 348608)
Kanta-Hämeen muutonseurantakohde # 1. Verhonkulman laiturilta hallitsee hyvin Pirkanmaan sisävesireittiä seuraavia lintuja sekä Vanajanselällä erityisesti alkutalvella levähtäviä lintuja. Staijaaminen kannattaa sulan veden aikaan lähes aina, syyskausi kestää heinäkuun kahlaajamuutosta loka-marraskuun arktisiin vesilintuihin.
Laiturilta on havaittu seuraavia muuttosummia: 20300 hanhea, 3500 tundrahanhea, 13 000 valkoposkihanhea, 1260 haapanaa, 428 jouhisorsaa, 142 lapasotkaa, 758 mustalintua, 575 kuikkalintua, 2 muuttohaukkaa, 358 kapustarintaa, 366 tundrakurmitsaa, 86 isosirriä, 1700 suosirriä ja 1480 punakuiria (+ 320 todennäköistä). Kalatiirat kerääntyvät usein suurin joukoin Vanajalle: useana vuonna paikalta on laskettu yli 1000 paikallista tiiraa. Merikotka näyttäytyy päivittäin, selälle kerääntyvät merimetsoparvet kasvavat vauhdilla ja räyskänkin näkee loppukesällä melko usein.
Verhonkulman harvinaisuuslista on yhtä lailla komeaa katseltavaa: suula, riskilä, pikkuruokki, pikkukajava, isolokki, tunturi- ja leveäpyrstökihu, karikukko sekä pulmussirri.
Kalvola, Jalavaniemi
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6775900 E 351208)
Jalavaniemi on vähän retkeilty vaihtoehtoinen kohde Verhonkulman laiturille; täältä näkee suojaiselle Heinunlahdelle, mistä kannattaa kytätä myöhäisiä vesilintuja ja kerääntymiä. Jalavaniemi on mielenkiintoista seutua tikkojen kannalta, ja onpa paikalta nähty pikkukajava ja pähkinänakkeli. Läheiset Heinun pellot keräävät syksyisin suuria hanhiparvia.
Kalvola, Paukkarin aukea
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6773333 E 349477
Kapustarintojen, töyhtöhyyppien, pulmusten ja petolintumuuton kannalta mielenkiintoinen peltoalue. Harvinaisuuksista Paukkarissa on havaittu pikkujoutsen, lyhytnokkahanhi ja tunturikiuru. Lapinkirvinen on säännöllinen läpimuuttaja alueella.
Kalvola, Pirttikoski, lintutorni
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6767365 E 333703)
Verhonkulman ohella Kanta-Hämeen parhaimpia muutonseurantapaikkoja. Pirttikosken lintutornista hallitsee ilmatilaa laajalla sektorilla. Tänne kannattaa suunnata seuraamaan kurkien ja petolintujen muuttoa. Huippumuuttoja ovat yli 10 000 kurjen päivät, tuhansien kurkien muuttoja nähdään käytännössä joka syksy. Maakotkia näkee säännöllisesti keväin syksyin, ja merikotka on nykyisin tavallinen näky tornin ilmatilassa. Muutamaa sinnikästä staijaria on palkittu myös muuttohaukalla sekä hyvillä hiirihaukka-, piekana- ja varpushaukkamuutoilla.
Muulinjärvi on myös hyvä lintujärvi; paikalta on havaittu mm. heinätavi ja jalohaikara, yölaulajista mm. luhtakana ja -huitti. Tornia ympäröivistä metsistä voi löytää tikkoja ja kanalintuja. Harvinaisuuslistalta löytyvät mm. kiljukotka, punajalka-, niittysuo- ja haarahaukka, lapinpöllö ja pohjansirkku.
Lammi, Biologinen asema
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6770391 E 394201)
Lammin biologiselta asemalta käsin tavoittaa vanhoja kuusikoita ja lehtimetsiä, hienon tammilehdon sekä Pääjärven Pappilanlahden. Biologisen aseman ympäristön pesimälajistoon kuuluvat mm. nokkavarpunen, pähkinähakki, lehto- ja viirupöllö sekä pikkusieppo. Myös idänuunilinnusta, viitasirkkalinnusta, kultarinnasta ja kuhankeittäjästä on pesimäaikaisia havaintoja. Retkikohde on mainio talvellakin, jolloin kuusikoista kannattaa etsiä pohjantikkoja ja tervalepiköistä pikkutikkoja.
Biologisella asemalla vieraillessa kannattaa tarkistaa myös Pääjärven Pappilanlahti. Lahdella pesii härkälintu, järvenselältä kannattaa etsiä kaakkureita ja rantametsien yltä petolintuja. Biologisen aseman harvinaisuuksia edustavat morsiosorsa ja keltahemppo.
Lammin puhdistamo, Ormajärvi ja Untulanharju
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 6774178 E 392081)
Ormajärven eteläpuolelta löytyy monipuolisia lintupaikkoja. Lammin puhdistamo on oiva kohde kosteikkolinnuille; harmaasorsa, heinätavi, punasotka, mustakurkku-uikku, meriharakka, vesipääsky ja punajalkaviklo ovat puhdistamolla melko säännöllisesti havaittavia pikkukivoja.
Puhdistamolla tavattiin Suomen 2. kyläpöllönen, se eka oli v. 2011 naapuripitäjässä Hauholla! Alueellisia harvinaisuuksia edustavat pikku-uikku, liejukana, mustatiira, mustaleppälintu ja rastaskerttunen.
Lammasniemestä näkee hyvin muualle Ormajärvelle. Alkukesällä järveltä kannattaa etsiä kaakkureita, tukkakoskeloita ja selkälokkeja. Loppusyksystä järveltä saattaa löytää arktisia vesilintuja sekä hyviä joutsenkerääntymiä.
Untulan urheilukenttää vastapäätä alkaa Untulanharjun luonnonsuojelualue, hyvää paikkaa metsälinnuille. Untulanharjulta on havaittu valtakunnallisesti merkittäviä sirittäjämääriä, idänuunilintu, pikkusieppo sekä pähkinähakki.
Lammi, Sajaniemi
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6776496 E 390015)
Sajaniemi on Untulanharjun ja Lammasniemen ohella vanhan metsän kohde, mistä myös näkee hyvin Ormajärvelle. Sajaniemi on hieman vaikeammin saavutettavissa, mutta sisukasta retkeilijää saatetaan palkita harmaapää- tai pohjantikalla, idänuunilinnulla tai kuhankeittäjältä. Sajaniemessä on kertaalleen havaittu myös lapintiainen.
Lammi, Halila / Lamminsuo
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6773190 E 395011)
Halilan kalliolta avautuu hieno näköala Lamminsuolle, staijaussektoria riittää pitkälle etelään. Paikalta on havaittu mm. heinätavi, mustakurkku-uikku, kattohaikara, luhtahuitti ja yksi Kanta-Hämeen harvoista kultasirkuista (v. 1985).
Lammi, Vanhankartanon pellot
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6776002 E 392563)
Lammin alueen parhaimpia peltoalueita. Vanhankartanon pelloilta on havaittu hyviä kahlaajakerääntymiä (kapustarinta, töyhtöhyyppä) sekä joutsen- ja hanhikerääntymiä. Harvinaisuuksista alueella on havaittu keräkurmitsa, mustaleppälintu ja kuhankeittäjä. Alue on mainio yölaulajakohde (ruisrääkkä, sirkkalinnut, kerttuset, sarvipöllö) ja oli yksi viimeisiä Kanta-Hämeen säännöllisiä peltosirkkupaikkoja.
Lammi, Kataloistenjärvi
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit, N 6766552 E 388583)
Kataloistenjärvi on monipuolinen ja suhteellisen harvakseltaan retkeilty lintujärvi. Pesimälajistoon kuuluvat mm. härkälintu, punasotka, mustakurkku-uikku ja kaulushaikara. Järveltä on havaittu mm. merkittäviä uivelomääriä, harvinaisuuksia edustaa pikku-uikku.
Tuulos, Syrjäntaka / Suolijärvi
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6779036 E 382972)
Syrjäntaan ja Suolinjärven alue on mielenkiintoista, mutta vähän retkeiltyä aluetta. Pähkinähakki kuuluu alueen pesimälinnustoon, ja seudulta on ilmoitettu mm. kuhankeittäjä, nokkavarpunen ja viiksitimali.
Tuulos, Tuuloslammi
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6782370 E 381090)
Ylinen ja Alinen Tuuloslammi ovat suojaisia, pieniä kosteikkoja, joilta löytää levähtäviä vesilintuja sekä yölaulajia. Jokikulman ja Sairialan kulttuurimaisemat lisäävät paikan monipuolisuutta; alueen lajilistasta löytyy luhtahuitti, peltopyy, kaulushaikara, lehto- ja sarvipöllö, kehrääjä ja käenpiika. Koskikara talvehtii Jokikulmalla useana talvena.
Tuulos, Leheejärvi
Karttalinkki (ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit N 6784180 E 380900)
Leheejärveltä tapaa lintujärville tyypillistä lajistoa, kuten ruskosuohaukkaa, punasotkaa, lapasorsaa. Pöllöjä sekä tikkoja löytyy täältäkin, myös peto- ja kanalinnuista on monipuolisesti havaintoilmoituksia.
Takaisin
