Kuva Jonna Viisainen
Juhlan pitopaikkana oli ravintola Wisahovi Kanakouluntiellä Hämeenlinnassa. Klassistinen rakennus vuodelta 1929 on tunnettu myös Kanakouluna ja mikäs sen parempi paikka lintuyhdistyksen juhlaan.
Avajaispuheessaan BirdLife Kanta-Hämeen pitkäaikaisin puheenjohtaja Juhani Kairamo kertoi jäsenmäärän nousseen 420:stä lähes viiteensataan kahden koronavuoden aikana. Tätä voidaan pitää merkittävänä lähes mille tahansa yhdistykselle Hämeenlinnassa.
- Mielestäni tämä kertoo ihmisten kasvaneesta kiinnostuksesta lintuihin ja luontoon yleensä. BirdLife Kanta-Häme tarjoaa jäsenilleen mielekkään tavan olla mukana lintujen ja luonnon suojelussa, sekä mukanaoloa retkillä ja tietoa luonnosta, Kairamo totesi.
Valkoselkätikka pelastui
Valkoselkätikan kannan kehityksestä Kanta-Hämeessä kertoi esitelmässään Ari Lehtinen. Hän on vastannut Kanta-Hämeen alueella valkoselkätikkakannan seurannoista ja talviruokinnasta ja sen koordinoinnista 1990-luvulta alkaen.
Ari Lehtinen palkittiin BirdLife Suomen hopeisella ansiomerkillä, Kuva Jorma Yrjölä
- Vuosikymmenien aikana valkoselkätikan seurantojen ja suojelutoimenpiteiden ansiosta laji on noussut Suomessa luokituksesta äärimmäisen uhanalainen laji (Critically endangered (CR), äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta), luokkaan vaarantunut laji (Vulnerable (VU), suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä).
- Kanta-Hämeessä havaittiin vuonna 2021 kahdeksan varmaa ja kahdeksan todennäköistä pesimäreviiriä.
Sääksi ja muut petolinnut
Petolintujen tilanteesta kertoi Sääksisäätiön hallituksen puheenjohtaja Ilmari Häkkinen.
- Sääksisäätiön toiminta on viime vuosina laajentunut käsittäen sääksen lisäksi myös kaikki muut petolinnut. Tämä on tuonut toimintaan mukaan paljon uusia toimijoita, mutta myös paljon lisää työtä.
Suomessa tavataan säännöllisesti pesivänä 29 petolintulajia, joista 14 on uhanalaista. Äärimmäisen uhanalaiset lajit ovat haarahaukka, niittysuohaukka, kiljukotka, tunturihaukka ja tunturipöllö. Erittäin uhanalaisia lajeja ovat arosuohaukka, mehiläishaukka, piekana, huuhkaja. Vaarantuneita lajeja ovat sinisuohaukka, hiirihaukka, maakotka, muuttohaukka ja varpuspöllö. Lisäksi silmälläpidettäviin lajeihin kuuluu kanahaukka ja helmipöllö.
Kuva Jonna Viisainen
- Valtakunnallisen petolintuseurannan tulokset osoittavat, että usean petolinnun pesivä kanta laskee huolestuttavasti pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna. Säätiön tekemä petolintututkimus etsii osaltaan syitä havaittuun muutokseen.
- Suojelutyön ansiosta sääksi, merikotka ja viirupöllö luetaan nykyjään elinvoimaisiin lintulajeihin, joiden pesiviä kantoja seurataan edelleen vuosittain.
BirdLife Kanta-Häme nousukiidossa
Yhdistys on perustettu vuonna 1971 ja viisikymppistä on syytä juhlia. Yhdistyksen historiasta kertoi sen pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyisin Sääksisäätiön toimitusjohtaja Markku Hyvärinen.
Yhdistys on BirdLife Suomen paikallisjärjestö Kanta-Hämeessä. Kattojärjestön tervehdyksen toi toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa ja hän jakoi BirdLife ansiomerkit ansioituneille jäsenille yhdessä Juhani Kairamon kanssa. Omat tervehdyksensä toivat lähialueiden luonnonsuojelu- ja lintuyhdistykset.
Yli 50-päinen juhlaväki viihtyi tilaisuudessa erinomaisen ruokatarjoilun ja tuttujen tapaamisten merkeissä – päästiinhän nyt pitkästä aikaa tapaamaan ihan kasvokkain.
Ilmari Häkkinen palkittiin BirdLife Suomen kultaisella ansiomerkillä, kuva Jorma Yrjölä
JAETUT ANSIOMERKIT: BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki: Ilmari Häkkinen.
BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki: Matti Aaltonen, Jouko Astor, Kalevi Eklöf, Markku Hyvärinen, Harri Koskinen, Ari Lehtinen ja Pekka Pouttu.
BirdLife Kanta-Hämeen BirdLife-ansiomerkki: Ilkka Hakala, Reima Hirviniemi, Juha Juutinen, Reijo Kosonen, Erkki Laine, Alssi Niskanen ja Martti Raekunnas.
Takaisin
