Edellisen kerran nauru- ja pikkulokki olivat BirdLife Suomen valtakunnallisia projektilajeja vuonna 2008. Nyt näistä Vuoden 2022 linnuiksi valituista tehdään uusi selvitys.
Naurulokkikannassa on Kanta-Hämeessä tapahtunut vuoden 2008 jälkeen useita muutoksia kolonioiden sijoittumisessa ja määrissä. ©Petri Hirva
Naurulokki kuuluu nykyään uhanalaisiin lajeihin, luokkaan vaarantuneet (VU) ja Suomen kannan epäillään edelleen olevan vähenemässä. Pikkulokki on esiintymisessään Suomessa huomattavasti naurulokkia vähälukuisampi, mutta se ei kuulu uhanalaisiin lajeihin. Sen sijaan pikkulokki kuuluu lintudirektiivin liitteen 1 suojeltaviin lajeihin.
Nyt halutaan päivittää lajien pesimäkannan tilanne Suomessa ja siksi BirdLife Suomi on valinnut Vuoden 2022 linnuiksi nauru- ja pikkulokin.
Hyvät lähtötiedot vuodelta 2008
- Vuonna 2008 selvityksessä BirdLife Kanta-Hämeen toimialueelta tavattiin yhteensä 38 eri naurulokkiyhdyskuntaa, joissa laskettiin olevan 2135 paria. Kokonaiskannaksi arvioin tuolloin Kanta-Hämeen osalta 2500 pesivää paria, kertoo pitkään linnuston kehitystä seurannut ja selvityksiä tehnyt Ari Lehtinen Janakkalasta.
- Pikkulokkeja löytyi silloin vain kolmesta eri koloniasta, yhteensä 34 pesivää paria. Kaikki koloniat sijaitsivat naurulokkikolonioiden yhteydessä.
Naurulokki on taitava saalistaja, joka nappaa ötököitä lennosta. ©Petri Hirva
Useita muutoksia naurulokkikannassa
Naurulokkikannassa on Kanta-Hämeessä tapahtunut vuoden 2008 jälkeen useita muutoksia kolonioiden sijoittumisessa ja määrissä, mutta tarkkaa arvioita lajin kehityksestä ei ole.
- Yleinen käsitys ja mastoinventoinneissa saatu tuntuma on, että kanta on edelleen laskussa. Monelta lintuvesikohteelta naurulokki on kadonnut liiallisen rehevöitymisen vuoksi. Tämä on johtanut lisääntyneisiin petotuhoihin mm. supikoiran vuoksi, jatkaa Lehtinen.
- Isoilla järvenselillä, kuten Vanajanselällä tuhoja aiheuttavat lisääntynyt voimakkaat tuulet, jotka varsinkin kesäkuun alussa ovat useana vuonna nostattaneet aallokon, joka on pyyhkinyt pesät pois luodoilta.
- Lisäksi ihmisen toimesta tuhottiin Hämeenlinnan keskustan läheltä Virvelin tekosaaren kolonia, jossa pesi 300 paria naurulokkeja vielä vuonna 2011. Osa näistä naurulokeista siirtyi pesimään Hämeenlinnan keskustan kerrostalojen katoille.
- Jos veikata pitäisi, niin odottaisin Kanta-Hämeen pesivän naurulokkikannan pysyneen aika lailla tuon 2500 parin suuruisena, joka oli vuoden 2008 inventoinnin tulos.
Muutama uusi naurulokkikolonia
Vuosina 2011-2020 tehdyissä eri linnustoinventoinneissa on myös tullut ilmi muutama uusi naurulokkikolonia.
- Suurin naurulokkikolonia Kanta-Hämeessä tällä hetkellä on Janakkalan Röyhynsuolle rakennetun lintukosteikon saarekkeille syntynyt kolonia jossa mm. vuonna 2018 pesi 400-450 paria saaden hyvin poikasia, Lehtinen tietää.
Hausjärven Ansionjärven inventoinneissa vuonna 2016 löytyi 100 naurulokkiparin kolonia
- Kohteella on sen jälkeen tehty kunnostustoimia, joten kolonia saattaa hyvinkin olla siellä kasvussa.
- Uusi naurulokkikolonia on muodostumassa myös Hämeenlinnan Hauhon Hyvikkälänjärven viereen rakennetulle Lintusuon kosteikolle, jonka saarekkeilla pesi vuonna 2019 25-30 paria ja kanta siellä on todennäköisesti nousussa.
Vanajanselällä vaihtelua nauruokkien pesämäärissä
Naurulokkin pesämäärä vaihtelee vuodesta toisen huomattavasti Vanajanselällä.
- Viiden viime vuoden aikana pesämäärä on vaihdellut 394-1447 välillä. Vuosi 2021 oli tuo 1447, mikä on toiseksi suurin laskettu pesämäärä vuodesta 2002 alkaneen vakioseurannan. Paras vuosi on ollut 2010., jolloin pesiä todettiin 1646, kertoo pitkäkestoista seurantaa tehnyt lintuharrastaja Jouko Astor.
Pääosa pesinnöistä sijoittuu tavallisesti Valkeakosken puolelle.
- Hattulan ja Kalvolan alueella vuonna 2021 laskettiin yhteensä 775 pesää. Isoimmat koloniat olivat Heinunlahdella Jaakkolan edustalla 389 ja Kuhankärjen luodolla 286.
Hauhonselkä, Iso- ja Vähä-Roine, Rääkkiä
- Vesistöjen järjestelypäätöksistä aiheutuu lokkilinnuille ja muille veden varaan pesänsä rakentaville linnuille vaikeuksia, etenkin Hauhon suurten selkävesien sekä Vanajanselän osalta, vahvistaa Lehtinen.
Hauhonreitti on säännöstelty vesistö ja se saattaa tulvia runsaasti ja peittää pitkälle toukokuuta, jopa kuun lopulle, naurulokin tärkeimmät pesäkarit.
- Naurulokin pesämäärä on viitenä viimeisenä vuonna vaihdellut 127-435, tietää Astor.
- Tärkeimmät pesäkarit ovat Roineella Papinsaaren karikko, Maturinsaaren karikko ja Miehonsaari. Hauhonselällä Marjaanankari, Lammassaaren karikko, Koivusaaaren karikko ja Kaistonlahden suuri kivi. Näistä tulvan ulottumattomissa ovat ainoastaan Miehon saari ja Kaistonlahti.
Nuori naurulokki (vas.) eroaa väritykseltään melko selvästi nuoresta pikkulokista (oik.). ©Petri Hirva
Sammaliston vuosi 2021 oli hyvä naurulokille
Naurulokkien pesinnälle vuosi 2021 oli poikkeuksellisen hyvä Riihimäen Sammalistonsuolla.
- Kosteikon kolmella saarella laskettiin 20.5. ainakin 38 hautovaa emoa, mutta poikasten määrää ei saatu kirjattua. Myös Itäisellä ja Läntisellä Tallilammella muutama naurulokki onnistu pesinnöissä, kertoo Sammalistonsuon linnuston hyvin tunteva riihimäkeläinen Kari Vuorinen.
- Myös kosteikkojen alkuaikoina naurulokkien pesinnät onnistuvat jollain tavalla. Joskus kovat kesäsateet tosin tuhosivat kaikki pesinnät.
Pikkulokin erottaa naurulokista mustista siivenalusista ja pään mustasta hupusta. ©Petri Hirva
Pikkulokkeja pesii vain kolmella kohteella
Pesiviä pikkulokkeja on viime vuosien (2016-2021) linnustoinventoinneissa löytynyt vain kolmelta kohteelta Kanta-Hämeessä.
- Ne ovat Hauhon Lintusuon kosteikko, Ansionjärvi sekä Lammin jätevedenpuhdistamon allas. Kaikissa niissä pesiviä pareja on ollut vain muutamia ja pesinnät ovat siis suuremman naurulokkikolonian suojissa, kertoo Lehtinen.
- Pikkulokkeja puolestaan saapui viime vuonna toukokuussa 22 paikalliseksi, mutta yksikään ei jäänyt Sammalistoon pesimään, kertoo Vuorinen.
Pikkulokki on oikukas pesijä, Kanta-Hämeen puolella Vananajanselkää se ei ole säännöllinen pesijä.
- Valkeakosken puolella pikkulokki sen sijaan pesii vuosittain, mutta määrä jää tavallisesti muutamaan kymmenen pariin. Suurin kolonia on ollut Ristisaarilla 2000-luvun alussa 110 pesää (Pentti Linkola, suullinen tieto). Hauhonreitillä pikkulokki on ollut viime vuosina vain satunnainen pesimälaji, kertoo Astor.
Pikkulokin lentotapa pyöreine siipineen on perhosmaisen kepeä. ©Petri Hirva
Merkitse havainnot Tiiraan
Lintuharrastajilla on käytössä valtakunnallinen Tiira lintutietojärjestelmä, johon kaikkien luonnossa pesiviin nauru- tai pikkulokkeihin törmäävän lintuharrastajan olisi tärkeää tallentaa havainnot.
- Toivottavasti tämän vuoden tehostettu seuranta tuo positiivisia tuloksia Kanta-Hämeen nauru- ja pikkulokkikannasta. Kolonian paikka tulisi ilmoittaa havaintoihin tarkasti myös alkanutta valtakunnallista Lintuatlas-kartoitusta varten. Siinä selvitetään lintujen pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa, kertoo Juhani Kairamo BirdLife Kanta-Hämeen puheenjohtaja.
Jutun kirjoitti Jorma Yrjölä
Lintuharrastaja Hämeenlinnasta
