Yhdistyksen nimi on BirdLife Kanta-Häme ry ja kotipaikka Hämeenlinnan kaupnki. Yhdistyksen toimialueena ovat seuraavat kunnat: Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi ja Riihimäki.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää lintuharrastusta, lintutieteellistä tutkimusta ja linnustonsuojelua toimialueellaan sekä toimia alueensa lintuharrastajien ja tutkijoiden yhdyssiteenä.
Yhdistys on BirdLife Suomi ry:n jäsen ja sen sääntöjen tarkoittama paikallisyhdistys.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, esitelmätilaisuuksia, retkiä ja muita tilaisuuksia, kerää tietoa toimialueensa linnustosta, välittää tietoa harrastajilta tieteellisiin ja muihin julkaisuihin, opastaa lintuharrastajia havainnointi- ja tutkimustoiminnassa sekä linturetkeilyssä, antaa lausuntoja, harjoittaa käytännön linnustonsuojelutyötä ja alansa julkaisutoimintaa, toteuttaa lintututkimuksia sekä pyrkii toimimaan hankkimiensa tietojen pohjalta yhdessä luontoon vaikuttavien tahojen kanssa toimialueensa linnuston hyväksi.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistys voi myydä kannatustuotteita ja lintuharrastuksessa tarvittavia välineitä, tehdä tilauksesta linnusto- ja ympäristöselvityksiä ja järjestää maksullisia opastettuja linturetkiä.
Yhdistys voi olla jäsenenä muissa yhteisöissä.
Yhdistyksessä voi olla varsinaisia jäseniä, nuorisojäseniä ja perhejäseniä.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka kannattaa yhdistyksen tarkoitusperiä.
Yhdistyksen Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja täyttää liittymisvuonna korkeintaan 25 vuotta. Nuorisojäsen muuttuu suostumuksellaan ilman eri hakemusta varsinaiseksi jäseneksi sinä kalenterivuonna, jona hän täyttää 26 vuotta.
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen perheenjäsen tai sukulainen. Perhejäsenelle ei lähetetä jäsenlehteä eikä pääsääntöisesti muitakaan yhdistyksen julkaisuja.
Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Muut jäsenet kuin kunniajäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä.
Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Varsinaisilta jäseniltä, nuorisojäseniltä, perhejäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kullekin jäsenryhmälle erikseen päättää syyskokous.
Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja kolmesta kuuteen varsinaista jäsentä.
Hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Mikäli hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikauden avoimeksi, voidaan syys- tai kevätkokouksessa hänen tilalleen valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi hallituksen jäsen siten kuin 11§ määrätään.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan ja mahdolliset muut toimihenkilöt.
Hallitus voi nimittää yhdistykselle toiminnanjohtajan ja asettaa avukseen toimikuntia ja muita toimihenkilöitä. Hallitus vahvistaa toiminnanjohtajan tehtävät, toimikuntien ohjesäännön ja toimihenkilöiden työnjaon.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet hallituksen jäsentä niin haluaa.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin, taloudenhoitajan tai mahdollisesti valitun toiminnanjohtajan kanssa.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
Yhdistyksellä on kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa. Heidän toimikautensa käsittää valintaa seuraavan tilikauden toiminnan tarkastamisen ja heidän tehtävänsä päättyy tuon vuoden tilinpäätöksen vahvistavan kevätkokouksen päättyessä.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, nuorisojäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenellä ja perhejäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenlehdessä, jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, sähköpostitse tai yhdistyksen kotisivuilla. Jos kutsu esitetään ainoastaan yhdistyksen kotisivuilla, on jäsenen mahdollista, niin halutessaan ja erikseen sitä etukäteen pyytäessään, saada kutsu myös postitetulla kirjeellä.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syykokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden välein pidettävässä kokouksessa, jolloin ehdotusten on kummassakin kokouksessa saavutettava kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä tullakseen hyväksytyksi. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
